Maailman periaate on "itsensä ylistäminen" ja kristityn periaate on "itsensä ristiinnaulitseminen". Maailman periaate on "ylennä itsesi" ja kristityn periaate on "ristiinnaulitse itsesi". Ihmisyyden periaate on suuruus, mahti pontisuus, loisto ja näyttävyys; ristin periaate on kuolema. Siksi aina kun ihminen on nähnyt Jumalan kirkkauden Jeesuksen Kristuksen kasvoissa... hän joutuu heti suoraan törmäykseen oman henkilökohtaisen elämänsä kanssa, kaikkien niiden periaatteidensa ja motiiviensa kanssa, joiden mukaan hän on elänyt tähän hetkeen asti... jos Pyhän Hengen elämän ilmentymistä on jatkuvasti oltava, on oltava jatkuvaa alistumista lihan ristiinnaulitsemiseen, ei vain joskus, vaan aina.
...Näen Jumalan kirkkauden Jeesuksen Kristuksen kasvoissa, siinä määrin kuin olen valmis kuolemaan itselleni... Miksi niin monet kristityt käyttäytyvät kuin päivä kotilapset? Koska he eivät ole nähneet Hänen kasvojaan, tahtoaan!
... Ja hinta kristillisessä elämässä... Syvällä kristityn elämässä, on aina ja koko ajan, on oltava "ei" jokaiselle lihan vaatimukselle,haluille tunnustuksen saamiseksi, jokaiselle lihan vaatimukselle hyväksynnän saamiseksi ja jokaiselle lihan vaatimukselle puolustuksen saamiseksi. Kristityn on aina kannettava ruumiissaan Herran Jeesuksen arvet
- Redpath, Alan
