Lectio Divina -rukoustekniikka kasvattaa suosiotaan
kirj?
Lectio Divina on katolinen meditaatio- ja rukoustekniikka, josta on tullut suosittu eri kirkkokunnissa viime vuosina. Mutta mitä tämän tunkeilevan rukoustekniikan taustalla on?
Saatana tekee kaikkensa saadakseen kristityt lopettamaan rukoilemisen. Kristittyjen rukoukset ovat yksi tehokkaimmista ja voimakkaimmista aseista häntä ja hänen valtakuntaansa vastaan. Hänellä on erittäin huonoja kokemuksia siitä, kuinka Jumalan kansan rukoukset ovat historian aikana aiheuttaneet valtavaa vahinkoa hänen valtakunnalleen. Demonit on voitettu ja ajettu takaisin, kun Jumalan kansa rukouksissaan julisti ja vetosi Jeesuksen voittoon Golgatalla. Ihmiset ovat vapautuneet, parantuneet ja tulleet pois Saatanan orjuudesta, kun he eivät ole hävenneet ristin evankeliumia ja Jeesuksen veren voimaa.
((”Jeesus on erinomainen esimerkkimme rukouselämästä. Varhaisseurakunnan rukouselämä on meille malli. Ei katolilaisissa ja buddhalaisissa luostariympäristöissä syntyneet tekniikat.”))
Rukous on voimakas ase. Ei ihme, että Saatana haluaa soluttautua sinne. Joten jos rukoilevia ihmisiä ei saada lopettamaan rukoilemista, hän yrittää ryhtyä rukousryhmän johtajaksi. Kun hän on päässyt tähän asemaan, hän esittelee uusia ideoitaan (kuinka rukoilla, jotta saa rauhan ja hiljaisuuden). Hänellä on tekniikoita, jotka on usein otettu muista uskonnoista, ja jotka tarvittaessa on koristeltu sopivilla raamatullisilla sanoilla. Joskus hän antaa tekniikoille latinankielisiä nimiä. Se kuulostaa opitulta. Koko asia saa kulttuurisemman ja älyllisemmän luonteen. Painopiste on enemmän pakkauksessa ja muodossa. Juuri tekniikoiden oikea harjoittaminen tuottaa odotetut tulokset.
Jumalallinen lukeminen
Lectio Divina on katolinen meditaatiotekniikka, josta on viime aikoina tullut suosittu kaikissa kirkkokunnissa. Rukous ja Jumalan sana ovat meille kristityille voimakkaita ja tärkeitä hengellisiä aseita. Lectio Divina keskittyy näihin kahteen kristillisen uskon keskeiseen osa-alueeseen.
Tässä meditaatiotekniikassa rukous esitetään mystisen harjoituksen hetkenä. Jotain muuta kuin mitä sen Jumalan sanan mukaan on tarkoitus olla. Toiseksi Raamattua käytetään työkaluna mielentilan saavuttamiseksi, joka johtaa luettavan tekstin varsinaisen sanoman tuolle puolen tai poispäin siitä. Tavoitteena on sen sijaan valita yksi tai useampi sana tekstiyhteydestä, jonka olet valinnut luettavaksi, eräänlaisena mantrana, jota toistat hitaasti yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes kuulet tai koet jotain, Lectio Divina -tekniikan ohjeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että meditaation yhteydessä välittyvät tunteet, ajatukset, sanat ja äänet tulevat tärkeämmiksi kuin kirjoitetun tekstin välittämä viesti, kun sitä luetaan sen kontekstissa. Madame Guyon, 1600-luvun katolinen mystikko, selittää tämän vaiheen Lectio Divinassa seuraavasti:
”Lukemasi sisältö ei ole enää tärkeää. Raamattu on täyttänyt tarkoituksensa; se on rauhoittanut mielesi; se on tuonut sinut Hänen luokseen... et ole siellä ymmärtääksesi lukemaasi; vaan luet kääntyäksesi ulkoisista asioista olemuksesi syvimpiin sopukoihin.”
Tätä tekniikkaa käytetään muissakin uskonnoissa. Kaikki on samanlaista, Raamattu vain on korvattu muiden uskontojen "pyhillä kirjoilla". Katolinen entinen fransiskaanimunkki Donnie Yance sanoo:
”Sinun ei tarvitse olla minkään tietyn uskonnon edustaja tai vakaumuksen edustaja hyötyäksesi tästä käytännöstä. Lectio divina sopii kaikkien uskontojen ihmisille; sillä ei ole väliä, luetko Bhagavad Gitaa, Tooraa vai Koraania.”
Normaalissa Raamatun lukemisessa on paljon parempia neuvoja, ohjeita ja tietoa sekä rukouksesta että Sanasta. Kun sanoja ei irroteta asiayhteydestään, vaan Sanan haluamaa tietoa valaistaan entisestään raamatuntutkistelussa, jossa tekstin annetaan selittää tekstiä. Asiayhteydestään irrotetut sanat ja jakeet voivat johtaa harhaan. Näin Paholainen käytti Raamattua kiusatessaan Jeesusta erämaassa. Tai kuten William Shakespeare sanoi: "Paholainen voi lainata kirjoituksia tarkoitukseensa." Raamattua ei pitäisi käyttää mihinkään toissijaiseen tarkoitukseen. Sillä on päärooli.
Uudessa testamentissa opetettu ja harjoitettu rukouselämä on täysin riittävä. Mystikot pitävät siitä meteliä ja johdattavat seuraajansa harhaan sisäisessä etsinnässä loputtomasti. Mutta Uudessa testamentissa rukouksen keskipisteenä on evankeliumin vieminen uusille ihmisille. Jumalan valtakunnan levittäminen. Paras hoito sielulle on voittaa muita ihmisiä Jeesukselle.
Rukousaiheet ja rukouskokoukset Uudessa testamentissa
Jeesus on erinomainen esimerkkimme rukouselämästä. Alkuseurakunnan rukouselämä on meille malli. Ei katolilaisissa ja buddhalaisissa luostariympäristöissä syntyneet tekniikat. Annan muutamia esimerkkejä Raamatusta.
Jeesuksen rukouksen aihe
Jeesus sanoi opetuslapsilleen:
"Eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elonkorjuun Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa." (Matteus 9:37-38)
Ensimmäisen seurakunnan rukous
"Anna palvelijoillesi rohkeasti puhua sinun sanaasi, ojentamalla kätesi parantamaan sairaita ja tekemään ihmeitä ja tunnustekoja pyhän Poikasi Jeesuksen nimen kautta." Ja kun he olivat rukoilleet, paikka, jossa he olivat koolla, järkkyi, ja he kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti." (Apostolien teot 4:29-31)
Paavalin muistutukset
"Rukoilkaa myös minun puolestani, että minulle, kun avaan suuni, annettaisiin puheen, jotta voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta." (Efesolaiskirje 6:19)
"Rukoilkaa, että Herran sana leviäisi nopeasti ja tulisi kirkastetuksi." (2. Tessalonikalaiskirje 3:1)
”Rukoilkaa myös meidän puolestamme, että Jumala avaisi meille oven sanalle, että puhuisin Kristuksen salaisuutta, jonka tähden olen kahleissa. Rukoilkaa, että osaisin puhua niin kuin minun tulee puhua.” (Kolossalaiskirje 4:3-4)
Te, jotka kuulette ja näette, rukoilkaa, että Hengen voitelu virtaisi. Että se johtaisi silmien avautumiseen ja vastaanottavaisten paluuseen Uuden testamentin rukouselämään voimallisine vaikutuksineen.


