Vastaus kärsimykseen
Lähetetty: 05.03.2026 14:53Vastaus kärsimykseen
Minkään vastoinkäymisen tärkein vaikutus ei ole sen seuraus maailmaan tai muihin kristittyihin, vaan sen seuraus omaan elämääsi. Meitä ei pelasteta ollaksemme siunaukseksi muille ihmisille – sinä tulet olemaan sitä väistämättä – vaan ensisijaisesti meidät pelastetaan tullaksemme Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, kaltaisiksi. Tämän tarkoituksen täyttämiseksi Jumala panee lapsensa läpi minkä tahansa tulen, jos hän vain voi muovata ja muokata heitä ja tehdä heistä sellaisia kuin hän haluaa heidän olevan – Jeesuksen kaltaisia. Jokainen meistä, poikkeuksetta, kun sovellamme näitä sanoja omaan elämäämme, tukee esittämääni väitettä, koska se, mitä olet kokenut, on joko paaduttanut tai sulattanut sinut.
Mitä Paavali sanoo tästä? Minusta se on hyvin ihmeellistä ja haastavaa. Hänen ympäristönsä oli vihamielinen, hänen suunnitelmansa hämmentyneitä, hänen lähetystyönsä pysähtynyt, mutta siinä ei ollut kaikki. Kaiken tämän taustalla oli Jumalan muuttumaton ja ikuinen tarkoitus, ja siksi Paavali sanoo: "Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,"(Fil. 1:19). ."Tämä nöyryytys, tämä tuska, tämä näennäinen turhautuminen, kahlehdittuna johonkuhun, jota en voi sietää, tämä läheisyys vihollisiin, niin paljon, että silloinkin kun rukoilen, en ole yksin–" Oletko ajatellut sitä? Paavali ei tiennyt mitään hiljaisesta ajasta yksin. Kaikki aikansa kului häneen kahlehditun olemiseen: "–Tämä vankeus on itse asiassa ollut osa tapaa, jolla Jumalan suuri tarkoitus elämällesi täyttyy. Kuten aina, Kristus tulee ylistetyksi minun ruumiissani."
Ruumiissani? Kyllä, huuleni puhuvat Hänestä. Käsieni, jotka jopa vankilassa voivat palvella Häntä, jalkojeni, jotka jopa täällä, käytettävissäni olevassa rajallisessa tilassa, voivat hoitaa Hänen asioitaan, ja hartioideni, jotka iloiten alistuvat tähän taakkaan ja kantavat sitä Jeesuksen tähden, kirkastuvat. Kristus tulee kirkastetuksi ruumiissani. "Sillä tässä kokemuksessa olen oppinut", sanoo Paavali, "olemaan halukas kaikkeen Jumalan tahtoon." Halleluja – joka tapauksesta!
... Vankeus oli tehnyt juuri niin. Se oli tuonut Jeesuksen lähelle.
Onko sinun kokemuksillasi ollut tällainen vaikutus, niin että Vapahtaja, joka oli vain etäinen, olisi voinut tulla ihmeellisesti lähelle? Paavali ei tiennyt, selviäisikö hän vai ei, mutta hän oli päättänyt ylistää Kristusta joko elämällä tai kuolemalla. Tuossa epätoivoisessa kokemuksessa kuolema oli saanut täysin uuden merkityksen. Jos se olisi jätetty hänen valintansa varaan, hän olisi mieluummin kuollut heti
"Se olisi minulle voitto, koska se olisi lähtöä Jeesuksen luokse, ja se on paljon parempi." Älä anna tuon lauseen mennä ohi. "Lähtö" on yksi asia; vielä ihmeellisempää on olla Jeesuksen kanssa.
”Jos jätätte sen minun valittavaksi”, sanoo Paavali, ”niin kaipaan kuolemaa koko sydämestäni. Mutta ehkä se ei ole Jumalan tahto minulle. Lihassa pysymiseni on teille, rakkaat filippiläiseni, tarpeellisempaa.Fil.1:23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;. Olen valmis hylkäämään kaikki henkilökohtaiset mieltymykseni, jopa kaipuuni nähdä Jeesus kasvoista kasvoihin, jos voin jäämällä hetkeksi kauemmin olla siunaukseksi.”
"Mitä olet kokenut." Oletko soveltanut sitä henkilökohtaisesti Jumalan viestinä omaan sieluusi? Miten olet selvinnyt kaikesta tästä? Millainen vaikutus sillä on ollut ympärilläsi oleviin pelastumattomiin? Millainen vaikutus sillä on kristittyihin? Mutta ennen kaikkea, millainen vaikutus sillä on ollut sinuun?
- Redpath, Alan
Minkään vastoinkäymisen tärkein vaikutus ei ole sen seuraus maailmaan tai muihin kristittyihin, vaan sen seuraus omaan elämääsi. Meitä ei pelasteta ollaksemme siunaukseksi muille ihmisille – sinä tulet olemaan sitä väistämättä – vaan ensisijaisesti meidät pelastetaan tullaksemme Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, kaltaisiksi. Tämän tarkoituksen täyttämiseksi Jumala panee lapsensa läpi minkä tahansa tulen, jos hän vain voi muovata ja muokata heitä ja tehdä heistä sellaisia kuin hän haluaa heidän olevan – Jeesuksen kaltaisia. Jokainen meistä, poikkeuksetta, kun sovellamme näitä sanoja omaan elämäämme, tukee esittämääni väitettä, koska se, mitä olet kokenut, on joko paaduttanut tai sulattanut sinut.
Mitä Paavali sanoo tästä? Minusta se on hyvin ihmeellistä ja haastavaa. Hänen ympäristönsä oli vihamielinen, hänen suunnitelmansa hämmentyneitä, hänen lähetystyönsä pysähtynyt, mutta siinä ei ollut kaikki. Kaiken tämän taustalla oli Jumalan muuttumaton ja ikuinen tarkoitus, ja siksi Paavali sanoo: "Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla,"(Fil. 1:19). ."Tämä nöyryytys, tämä tuska, tämä näennäinen turhautuminen, kahlehdittuna johonkuhun, jota en voi sietää, tämä läheisyys vihollisiin, niin paljon, että silloinkin kun rukoilen, en ole yksin–" Oletko ajatellut sitä? Paavali ei tiennyt mitään hiljaisesta ajasta yksin. Kaikki aikansa kului häneen kahlehditun olemiseen: "–Tämä vankeus on itse asiassa ollut osa tapaa, jolla Jumalan suuri tarkoitus elämällesi täyttyy. Kuten aina, Kristus tulee ylistetyksi minun ruumiissani."
Ruumiissani? Kyllä, huuleni puhuvat Hänestä. Käsieni, jotka jopa vankilassa voivat palvella Häntä, jalkojeni, jotka jopa täällä, käytettävissäni olevassa rajallisessa tilassa, voivat hoitaa Hänen asioitaan, ja hartioideni, jotka iloiten alistuvat tähän taakkaan ja kantavat sitä Jeesuksen tähden, kirkastuvat. Kristus tulee kirkastetuksi ruumiissani. "Sillä tässä kokemuksessa olen oppinut", sanoo Paavali, "olemaan halukas kaikkeen Jumalan tahtoon." Halleluja – joka tapauksesta!
... Vankeus oli tehnyt juuri niin. Se oli tuonut Jeesuksen lähelle.
Onko sinun kokemuksillasi ollut tällainen vaikutus, niin että Vapahtaja, joka oli vain etäinen, olisi voinut tulla ihmeellisesti lähelle? Paavali ei tiennyt, selviäisikö hän vai ei, mutta hän oli päättänyt ylistää Kristusta joko elämällä tai kuolemalla. Tuossa epätoivoisessa kokemuksessa kuolema oli saanut täysin uuden merkityksen. Jos se olisi jätetty hänen valintansa varaan, hän olisi mieluummin kuollut heti
"Se olisi minulle voitto, koska se olisi lähtöä Jeesuksen luokse, ja se on paljon parempi." Älä anna tuon lauseen mennä ohi. "Lähtö" on yksi asia; vielä ihmeellisempää on olla Jeesuksen kanssa.
”Jos jätätte sen minun valittavaksi”, sanoo Paavali, ”niin kaipaan kuolemaa koko sydämestäni. Mutta ehkä se ei ole Jumalan tahto minulle. Lihassa pysymiseni on teille, rakkaat filippiläiseni, tarpeellisempaa.Fil.1:23 Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi monin verroin parempi;. Olen valmis hylkäämään kaikki henkilökohtaiset mieltymykseni, jopa kaipuuni nähdä Jeesus kasvoista kasvoihin, jos voin jäämällä hetkeksi kauemmin olla siunaukseksi.”
"Mitä olet kokenut." Oletko soveltanut sitä henkilökohtaisesti Jumalan viestinä omaan sieluusi? Miten olet selvinnyt kaikesta tästä? Millainen vaikutus sillä on ollut ympärilläsi oleviin pelastumattomiin? Millainen vaikutus sillä on kristittyihin? Mutta ennen kaikkea, millainen vaikutus sillä on ollut sinuun?
- Redpath, Alan