Miksi minun täytyy kärsiä?

[iikku]

Miksi minun täytyy kärsiä?

Kärsimys on osa elämäämme. Useimmat ihmiset kokevat jossain vaiheessa fyysistä sairautta. Suuri osa maailman väestöstä kärsii usein nälkää. Köyhyys on laajalle levinnyttä. Toiset taas kärsivät ihmisten käsissä, joko vaikeissa avioliitoissa, väkivaltaisten vanhempien tai sortavien isäntien kanssa. Ahneuden ja korruption seurauksena joidenkin maiden poliittinen ilmapiiri tuottaa paljon veren vuodatusta ja sotaa. Syviä hengellisiä vakaumuksia omaavien on kärsittävä vainoa uskomustensa tottelevaisuuden vuoksi. Miljoonat ihmiset ympäri maailmaa kärsivät päivittäin. Miksi? Mikä on syy?

Kärsimys tuli tähän maailmaan alussa synnin tähden. Se on jatkuva muistutus ihmisen syntisestä tilasta ( 1. Moos. 3:16–19 ; Room. 5:12 ). Kivusta, vaikeuksista ja surusta tuli joka päiväinen osa ihmisen olemassaoloa hänen tottelemattomuutensa vuoksi. Koska synti on tässä maailmassa, kärsimys on osa elämää. Emme voi tässä maallisessa elämässä odottaa näkevämme sairauksien täydellistä hävittämistä tai kärsimyksen loppua. Me kaikki olemme alttiita sille asemastamme tai kansallisuudestamme riippumatta.
Monet ihmiset kärsivät tarpeettomasti, koska he kohtelevat kehoaan väärin tai eivät pidä siitä asianmukaista huolta. Jos juomme, käytämme huumeita ja elämme kohtuuttomasti, asetamme kehollemme kohtuuttomia vaatimuksia. Tämän seurauksena kehomme ja jopa mielemme voivat romahtaa näiden stressi tekijöiden alla. On välipitämätöntä kohdella kehoamme väärin ( 1. Korinttilaisille 3:16–17 , 6:18–20 ).

Ihmiskunta kohtaa kuitenkin paljon kärsimystä, johon meillä ei ole mitään kontrollia, ja se tulee kutsumatta niin rikkaille kuin köyhillekin. Kukaan, olipa hän kuinka hyvänsä tahansa, ei voi olla varma, että hän välttyy. (Job kärsimyksen suuri esimerkki, sai Jumalalta tunnustusta täydellisenä ja oikea mielisenä miehenä. Ajattele sitä kurjuutta, jota hän koki, menetti terveytensä, vaurautensa ja perheensä, ja jopa hänen vaimonsa kääntyi häntä vastaan! Jumala tuli kirkastetuksi hänen kärsimyksensä kautta, ja Hän haluaisi kirkastaa sitä sinunkin kärsimyksesi kautta. Lue Jobin kirjan luku 1.

Ihminen ei välttämättä ole sairas, sokea, raajarikkoinen, kuuro, epämuodostunut, hedelmätön jne. siksi, että hän tai hänen vanhempansa olisivat tehneet syntiä. Kerran opetuslapset kysyivät Jeesukselta tavatessaan sokean miehen: "Opettaja, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hän syntyi sokeana?" Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan teot piti tuleman hänessä julki". Myöhemmin Jeesus paransi miehen. Joissakin tapauksissa hedelmätön nainen kärsii epäoikeuden mukaisesti. Häntä halveksitaan ja torjutaan taikauskon ja kulttuurisen leimautumisen vuoksi. Hänen tilansa ei osoita Jumalan kirousta, eikä hänen tarvitse vaipua epätoivoon. Tässä tapauksessa, kuten kaikissa Jumalalle osoitetuissa pyynnöissä, muistakaamme aina, että Hän tietää, mikä on meille parasta. Joh.9:2

Jumala ei aio rangaista, vaan pikemminkin haluaa jalostaa meitä tällaisen kärsimyksen kautta. Itse asiassa voimme rikastua hengellisesti tällaisten kokemusten kautta. Kärsimys tuo esiin "todellisen" eli sisäisen ihmisen ja paljastaa luonteemme. Monet ovat huomanneet, että hyväksymällä vaikeuksia ja huolia heidän sydämensä on pehmentynyt. Tämän tuoma nöyryys avaa mielemme riippuvaisuudestamme Jumalasta ja Hänen tarkoituksestaan ​​meitä varten. Silloin voimme ymmärtää, että kärsimyksen ja vaikeuksien kautta Hän aikoo vetää meitä lähemmäksi itseään. Joosefin omat veljet myivät hänet orjaksi. Sen sijaan, että hän olisi ollut katkera tästä, hän antoi Jumalan työskennellä itsessään. Hänellä oli tärkeä paikka Jumalan suunnitelmassa. Myöhemmin hän sanoi katuville veljilleen: "Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on kääntänyt sen hyväksi, että hän saisi aikaan sen, mikä nyt on tapahtunut, ja pitäisi hengissä paljon kansaa." Häntä siunattiin alistuvuudessaan.1. Mooseksen kirja 50:20 Kokemamme kärsimys saa meidät usein ajattelemaan itseämme. Saatamme tuntea olevamme yksinäisiä ongelmissamme ja ajatella, ettei kukaan ymmärrä. Kantamamme taakat saattavat tuntua suuremmilta kuin mitä muiden on kannettava.

On helppo langeta itsesääliin ja katkeroitua, mutta Joosefin esimerkki osoittaa meille, kuinka Jumala voi siunata meitä, kun alistumme Hänelle.
Sen sijaan, että vaipuisimme epätoivoon, voimme antaa kärsimyksemme kääntyä Jumalan kunniaksi. Kun olemme sopeutuneet kohtaloomme ja voimme nöyrästi sanoa: "Herra, tapahtukoon sinun tahtosi", Jumala voi puhua meille. On monia tapauksia, joissa ihmiset ovat kiittäneet Jumalaa siitä, että hän on vienyt heidät kärsimyksen laakson läpi, koska se on saanut heidät pysähtymään ja ajattelemaan. Silloin he ymmärtävät, että elämässä on muutakin kuin omien halujensa, nautintojensa ja pyrkimystensä täyttäminen. Monet todistavat löytäneensä Herran kärsimyksen kautta. Sitten, kun heidän on kohdattava kuolema, he voivat iloiten sanoa Paavalin kanssa: "Kuolema on nielty ja voitto saatu.
Kuoleman pistin on synti, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta" ( , 56-57 ).1. Korinttilaisille 15:54

Kärsimys on kaikkien ikuinen osa, jotka hylkäävät Jeesuksen ( Joh. 12:48 ). Kuitenkin ne, jotka ovat valmiita kärsimään Jeesuksen puolesta tässä elämässä, saavat nauttia iankaikkisuuden palkinnoista ilman minkäänlaista kärsimystä ( Ilmestyskirja 21:4 ). Nöyrtymällä hyväksymään Jumalan meille suunnitteleman tien ja tekemällä parannuksen synneistämme, vaatteemme voidaan pestä valkoisiksi Karitsan veressä. Tällä tavoin lunastetut voivat saada taivaallisen palkinnon ( Ilmestyskirja 7:13-14 ).
Kärsimys opettaisi meitä olemaan myötä tuntoisempia toisia kohtaan. Emme ehkä juurikaan vaivaa itseämme ahdistuneiden luona käymisisellä, auttamisella tai heidän puolestaan ​​rukoilemiseksi, ennen kuin olemme itse kokeneet kärsimystä. "Jotta voisimme lohduttaa niitä, jotka ovat missä ahdingossa tahansa, sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa" ( 2. Korinttilaisille 1:4 ).

Jeesus, joka aikoinaan eli maan päällä meidän kaltaisessamme ruumiissa, ymmärtää meitä ja kärsimyksiämme hyvin. Hän voi ymmärtää meitä enemmän kuin kukaan ihminen pystyy. Hän tuntee tuskamme ja ahdistetun sydämemme. Kun Jeesus näki ystäviensä surun Lasaruksen kuoleman johdosta, hän liikuttui niin sydämessään, että hän ja itki ( Joh. 11:33–35 ). Hän antoi itsensä kärsimykseen ihmiskunnan iankaikkisen pelastuksen puolesta. Jos hän, Jumalan täydellisenä Poikana, hyväksyi tämän, meidänkin pitäisi olla valmiita kestämään ahdistusta. Jumalan todelliset seuraajat hyväksyvät mielellään vastoinkäymiset, koska he ovat Hänen palvelijoitaan, joka on heidän esimerkkinsä. Näky Jeesuksesta,
Hänen rakkaudestaan ​​ja Hänen uhristaan ​​saa heidät miettimään: "Miksi meidän pitäisi säästyä kärsimykseltä?"

Vaikka meidän täytyykin kärsiä suuresti, voimme löytää levon hyväksymällä sen, mitä Jumala on meille sallinut. Jumala on Mestari suunnittelija – jokaisessa koettelemuksessa Hän on luvannut huolehtia meistä. Kun apostoli Paavali kykeni hyväksymään vaikeutensa tai vammansa, hän kykeni olemaan onnellinen ja hyödyllinen ihminen. Hän rukoili kolme kertaa ja pyysi Jumalaa poistamaan pistimen hänen ruumiistaan, mutta Jumala vastasi: "Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan." ( 2. Korinttilaisille 12:9 ). Samoin, kun antaudumme täysin Jumalalle ja hyväksymme kärsimyksemme, Jumalan voima tukee meitä. Kun hyväksymme Jumalan suunnitelman meitä varten kärsimyksessämme, se tuo esiin kiitollisuuden ilmaisun, joka siunaa sydämiämme ja todistaa siitä myös ympärillämme oleville.

B.-Lawrenz