Pyhitykseen kuuluu se, että me kasvamme yhdenmukaisuudessa kohti Kristuksen kaltaisuutta. Miten kauniisti ja selkeästi Pyhä Henki onkaan tuonut sen esiin
Hänen Sanassaan. Tämä oli rakkaan Herramme kehotus: ”Oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni.” (Mt 11:29.)
Sama totuus tulee esiin myös kaikkialla Hänen apostoliensa kirjoituksissa: ”Ne, jotka hän on ennalta määrännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi.” (Rm 8:29);
”noudatamme totuutta rakkaudessa ja kaikin tavoin kasvamme häneen, joka on pää, Kristus” (Ef 4:15).
Tämä on Jumalan lapsen kirkas malli. Pyhittyminen on muuttumista Kristuksen kuvan kaltaiseksi ja ja Hänen esimerkkiinsä. Mitä enemmän uskova
kasvaa Jeesuksen kaltaisuutta kohti, sitä enemmän hän kasvaa pyhyydessä. Ja päinvastoin, mitä vähemmän hänen periaatteensa, mielenlaatunsa, henkensä, malttinsa, päivittäinen vaelluksensa, jokainen hänen tekonsa ja katseensa muistuttavat Kristusta, sitä vähemmän hän kehittyy pyhyyden suurissa teoissa.
Kuinka monet niistä, jotka tunnustavat Hänen rakasta nimeään ja jotka odottavat olevansa Hänen kanssaan ikuisuuden, eivät koskaan pysähdy
pohtimaan, ovatko he Hänen kaltaisiaan. Jos he käsittelisivät uskollisesti ja omantunnon mukaisesti paljon laiminlyötyä itsetutkiskelun velvollisuutta, jos he
saattaisivat itsensä tämän suuren mittapuun tasolle, kuinka paljon alhaisemmalla tasolla he huomaisivatkaan olevansa. Kuinka paljon heidän periaatteissaan, heidän hallitsevissa motiiveissaan, heidän maltissaan, heidän hengessään ja heidän päivittäisessä käytöksessään on muita piirteitä kuin Kristuksen. – Kuinka paljon heidän maallisessa vaelluksessaan ja käytöksessään seurakunnassa on sellaista. Entä mitä vieraita piirteitä he huomaisivat käytöksessään
oman perheensä keskuudessa? Sellaisia, jotka eivät ole Kristuksen kaltaisia! Kuinka paljon heissä on ”alhaalta”, miten vähän on ”ylhäältä”; paljonko on ”maallisen kuvaa”, miten vähän ”taivaallisen kuvaa”?
Katsokaa sitten rakkaan Herramme kuvaa – miten vaatimaton, miten pyhä se on! Katsokaa Hänen hengellistä köyhyyttään, sydämensä vaatimattomuutta, käytöksensä nöyryyttä, hellyyttä, ja anteeksiantoa loukkauksiin. Katsokaa tätä uhrautuvuutta, innokkuutta rukoilemaan, paloa Hänen Isänsä kirkkautta
kohtaan ja janoa ihmisten pelastumisen puolesta. Kunpa me olisimmekin Jeesuksen kaltaisia ja kasvaisimme Häneen kaikissa asioissa.Täten toteutuisi käsky
”että vaeltaisitte Herran arvon mukaisesti” (Kl 1:10) , täten tekisimme todeksi kohdan ”Jumalan tahto on, että te pyhitytte” (1Ts 4:3) .
Älkäämme siis unohtako, että kehittyvä uskova on sellainen, joka kasvaa ja mukautuu yhdenmukaisemmaksi Kristuksen
kuvan ja esimerkin kanssa.
Octavius Winslow
