JOOGA EI OLE KOSKAAN KRISTILLISTÄ – se on aina hindulaisuutta!
Hindulaisuus ja jooga
Jooga nousee hindulaisuudesta ja on keskeinen väline sen harjoittamisessa. Hindulaisuuden käsitys Jumalasta, elämästä ja ihmisyydestä on täysin erilainen kuin kristinuskossa.
Hindulaisuuden ja joogan syvä päämäärä on vapautua jälleensyntymisen kehästä ja sulautua osaksi maailmansielua (brahmania), joka on persoonaton olotila. Tässä prosessissa hindulainen palvoo lukuisia persoonallisia henkiolentoja, jumalia, joogan, sen asentojen, mietiskelyn ja kosmisten energiavirtojen hallinnan avulla. Jumalille rakennetaan alttareita ja heille uhrataan esimerkiksi hedelmiä.
Ihmisen tulee pyrkiä pois jälleensyntymisen kehästä omien tekojen avulla. Mitä paremmin ja puhtaammin elää, sitä korkeampaan asemaan syntyy seuraavalla kerralla. Lopuksi on mahdollista sulautua maailmansielun osaksi.
Jooga on hindulaisuuden ydin. Ilman sitä ei ole hindulaisuutta. Joogaa on useita eri suuntauksia hindulaisuuden sisällä. Niissä kaikissa on sama päämäärä.
Länsimaihin on markkinoitu joogaa, jota tarjoillaan pelkästään fyysis-henkisenä harjoitteena – mukamas ilman hindulaisuutta. Tosiasiassa jokainen joogan liike ja joogaan liitetyt rituaalit, harjoitteet, alttarit ja sanat ovat hindulaisuutta. Länsimaisessa karatessakin huudetaan jumalten nimiä, joita tosin suomalainen ei ymmärrä.
Hindulaiset asiantuntijat kritisoivat länsimaista joogaa rahastuksena ja harhautuksena, koska jooga on aina hindulaisuutta.
Hinduism Today -lehden päätoimittaja Sannyasin Arumugaswami sanoo joogaa hindulaisuuden sieluksi, koska se perustuu hindulaisiin kirjoituksiin ja on hindulaisten viisaiden miesten kehittämä. “Jooga avaa uusia ja kehittyneempiä mielen tasoja, ja niiden ymmärtämiseksi täytyy uskoa ja ymmärtää hindulaista tapaa nähdä jumala. – – Kristitty, joka yrittää ottaa tällaiset harjoitukset käyttöönsä, tuhoaa todennäköisesti omat kristilliset uskomuksensa”, Arumugaswami toteaa.
Hindulaisuudessa on kyse täysin toisenlaisesta jumalakäsityksestä, toisenlaisesta ihmiskäsityksestä ja tyystin toisenlaisesta synti- ja pelastusopista kuin kristinuskossa. Kristinuskolle vieraat käsitykset näkyivät selvästi myös Christian Yoga Societyn perustajan A. K. Mozumdarin (1864–1953) ajattelussa.
Kristinuskon ja hindulaisuuden erot
Jokainen uskonto on toisensa poissulkeva. Jokaisella niistä on oma luovuttamaton ydin, joka tekee niistä sen, mitä ne ovat. Kristinusko ja hindulaisuus ovat tietysti ja itsestään selvästi aivan erilaisia, jopa vastakkaisia uskontoja.
Kristinuskon perustana, täyttymyksenä ja päämääränä on persoonallinen Jumala. Ei ole olemassa mitään persoonatonta maailmansielua, johon pitäisi sulautua.
Ihminen ei pelastu omien tekojen kautta. Ihminen on syntinen ja turmeltunut. Ainoa tie pelastukseen on Jeesus Kristus, ihmiseksi tullut Jumala, joka on sovittanut syntimme ristillä ja noussut kuolleista.
Kristinuskon mukaan Jumala tulee ihmisen luokse ja pelastaa ihmisen. Uskonnoissa ihminen pyrkii jumaluuteen omilla teoillaan, mikä on mahdotonta.
Mitään jälleensyntymistä ei ole. Raamatun mukaan ihminen elää vain kerran ajallista elämää. Kuoleman jälkeen ihminen (sielu) menee joko paratiisiin tai tuonelaan odottamaan ruumiin ylösnousemista, viimeistä tuomiota ja kaiken uudeksi luomista.
Raamatussa ei puhuta sanaakaan joogasta eikä Jeesus opettanut sellaista. Jeesus sanoi, että hän on tie ja totuus ja elämä – ei siis jooga.
Hindulaisuuden ja kristinuskon moraaliopetus on erilaista, vaikka toki monissa uskonnoissa on joitakin yhdensuuntaisia elämänohjeita. Monesti nämä ovat samantapaisia vain pinnallisesti katsottuna. Kristinuskossa on Jumalan säätämä elämänlaki. Kaikki muut ohjeet ovat siitä vain likiarvoja tai sen vääristämistä.
Joogaan liittyy ajatus kosmisten energiavirtojen hallinnasta mielenrauhan ja henkisyyden kasvun saavuttamiseksi. Tämä on täysin vierasta kristilliselle uskolle. Syvin rauhamme on Jumalassa ja konkreettisessa arkielämän vaelluksessa hänen tahtonsa mukaisesti.
Nämä kosmiset energiavirrat ovat vailla minkäänlaista tieteellistä pohjaa eikä sellaisiin viitata sanallakaan Raamatussa. Ihmisen kasvu ja moraaliset teot eivät ole kiinni kuvitteellisista energioista.
Jooga on epäjumalanpalvelusta, vakava synti
Läpi Raamatun Jumalan kansaa varoitetaan epäjumalanpalveluksesta. Se alkaa ensimmäisestä käskystä:
Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia. Älä tee jumalankuvaa äläkä kumarra niitä.
Jooga on räikeää ensimmäisen käskyn rikkomista. Sen myötä menetetään koko kristillinen usko. Kun ihminen palvoo muita jumalia, hän hylkää todellisen Jumalan.
Sen myötä ihminen suhteellistaa koko Raamatun. Merkille pantavaa on, että ”kristityt”, jotka joogaavat, ovat kovin usein henkilöitä, jotka kyseenalaistavat koko Raamatun, pitävät sitä vanhanaikaisena, luopuvat kristillisestä ihmiskuvasta, arvoista, moraalista, sukupuoli- ja seksuaali-identiteetistä, avioliittokäsityksestä, elämän ehdottomasta kunnioittamisesta (abortti ja eutanasia) jne.
Jooga on selän kääntämistä todelliselle Jumalalle ja Jeesuksen hylkäämistä ainoana ”tienä, totuutena ja elämänä”.
Jooga yhdistää pimeyden henkivaltoihin, jotka ensin sokaisevat ihmisen ja ajan myötä vetävät yhä syvemmälle pimeyteen.
Selvää on, että ei ole olemassa ”kristillistä” joogaa, koska jooga on hindulaisen maailman-, ihmis- ja jumalakuvan läpäisemää ja toteuttamista sen kaikissa muodoissa, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Jokainen joogaliike, rituaali, alttarit ja sanat ovat hindulaisuuden harjoittamista, ensimmäisen käskyn rikkomista ja kristillisyyden hylkäämistä. Mikäli jooga voisi olla kristillistä, siitä kerrottaisiin Raamatussa ja Jeesuksen opetuksissa hyvin selväsanaisesti.
Kuitenkin, päinvastoin, koko Raamatussa, alusta loppuun, hyvin vakavasti, varoitetaan pakanakansojen jumalien palvonnasta ja niiden rituaaleista.


